Blogini

23. maalis, 2017

16 päivää vaalisunnuntaihin. Vaalikampanjoinnin kiivaat kaksi viikkoa käynnistyvät. Me ehdokkaat haluamme osaltamme vaikuttaa oman kaupungin asioihin, rakentaa pikkaisen parempaa maailmaa, siksi markkinoimme itseämme erilaisissa kohtaamisissa. Yritämme saada huomiota. Se ei ole aina helppoa, ei tuntemattoman lähestyminen tai torjutuksi tulemisen riski. Meillä ehdokkailla on myös  jotain jaettavaa, minullakin on itse tehtyjä koristeita. jokainen on ajatuksella tehty.  Pidän tärkeänä, kuunnella ja keskustella arjen asioihin liittyvistä asioista. Vaalityön muotoja on erilaisia, jalkatyön lisäksi on erilaisten tahojen järjestämiä paneeleja. Niitä tulee seurattua ja myös itsekin osallistuen, siinä laitetaan oma persoona ja vuorovaikutustaidot arvioitavaksi.

Kaupungissa päätetään monista hyvinvointiin liittyvistä asioista, olipa kyse palveluista tai rakennetusta ympäristöstä. Huolestuttavaa minusta on, ettei äänestämistä koeta tärkeänä. Puolueilla on omat arvot ja ohjelmatavoitteet vaalikaudelle, eroavaisuuksia löytyy. Jotkut äänestävät aina ja nillä äänillä jotkut valitaan päättäjiksi. Mitä enemmän ääniä annetaan, sitä demokraattisempaa on. Eiköhän yritetä saada yhdessä Turussa äänestysprosentti korkeaksi.

12. maalis, 2017

Kevään kuntavaalit ovat minulle kolmannet. Ensimmäisiin vaaleihin painatin Vuokko- paitoja pienen määrän, pienellä budjetilla. En painattanut numeroa, koska halusin hyödyntää näitä jatkossakin. Paitoja on vaalittu, kestävän kehityksen näkökulmasta.  Vuokko-tiimi käyttää näitä liikkeellä ollessani. Vuokkoja voi siis bongata kaupungilla ja lähiöissä.

Vaalibudjettini tulee olemaan alle 3000 euroa, josta olen tällä hetkellä kiinnittänyt vajaa 1600 euroa ostettuihin mainospaikkoihin, lyhtypylväisiin ja bussin istuinselustoihin yhdessä tyttäreni kanssa. Lisäksi n. 200 euroa menee mainoskortteihin. Vaalit rahoitan itse, voin saada tukea tämän hetkisen  tiedon mukaan 105 euroa mainontaan/ tilaisuuden järjestämiseen, kuitteja vastaan toteutuneen mukaisesti (TSP ja Turun SDP).

Olen enemmän puurtaja ja keskustelija kuin suuren summan mainontaan laittava. En anna euron ohjata kampanjaani. Bongaa Vuokkoja ja tule keskustelemaan sinulle tärkeistä asioista!

 

 

 

2. maalis, 2017

Kuntavaalit lähestyvät ja päättäjän arkeani on johtaa kiinteistöliikelaitoksen johtokuntaa kolme kertaa kuukaudessa. Ajankohtaisena asiana on ollut pysäköinti- ja liikennejärjestelyt, erityisesti tois puol jokkee eli Tuomiokirkko- Tyks- korkeakoulu-alueella. Pysäköintitilaa toisaalta on, mutta moni  haluaa sitä ilmaiseksi. Ilmaisen pitkäaikaisemman pysäköinnin tarvetta on työmatka-autoilijoilla, opiskelijoilla ja alueiden asukkailla. Pysäköinnintarve liittyy myös lyhytaikaiseen asiointiin, eikä silloin haluta kävellä kovin pitkältä. Keskusta-alueella on siksi tarve säädellä pysäköintiä ja tarkastella hinnoittelua.  Pysäköinti vie aina tilaa ja maksaa aina jollekin, olipa kyseessä kadunvarsi tai parkkiluola. Päättäjänä pohdin: Miten ratkaista tunteita ja ajatuksia herättävä ongelma eri tarpeiden mukaisesti? Onko oikein ja yhdenvertaista, että asukaspysäköinnistä pitää maksaa ja turvata siten alueella asuvien pysäköinti? Onko 10 tai 15 euroa/kk liikaa pysäköintiluvasta?

Kaupungissa oli v. 2014 n. 90 tuhatta autoa, jotka vaativat tilaa 180 ha. Pysäköinnin järjestämisvelvollisuus on ensisijaisesti auton ja kiinteistön omistajalla. Vanhoissa kiinteistöissä ei ole riittävästi pysäköintitilaa ja siksi on kehitetty asukaspysäköintiä. Kaupungin rooli on huolehtia pysäköintipaikkojen edellytyksien järjestämisestä kaavoituksessa ja lupa-asioissa. Kadut ovat ensisijaisesti tarkoitettu liikkumiseen eri kulkutavoilla, ei autojen säilytykseen. Kestävää kehitystä on käyttää mahdollisimman paljon julkista liikennettä tai pyöräillä keskustassa eikä käyttää tolkuttomasti aikaa sen ilmaisen autopaikan metsästykseen. 

Päätöksiä teemme olemassaolevien faktojen ja kehittämistä vaatien tilanteiden perusteella. Kaikkia ongelmia pysäköintiin liittyen ei saada kerralla poistettua, mutta askeleita pulmien ratkaisuihin otetaan. Yhteistyö ja dialogi eri toimijoiden välillä on suotavaa, jotta asioissa päästään rakentavassa hengessä eteenpäin.  

25. helmi, 2017

Hyvä arki on jokaiselle tärkeä asia. Jäsennän itselleni hyvän arjen muodostuvan rakennetusta ympäristöstä, yhdevertaisista ja toimivista palveluista sekä kestävästä kehityksestä.

Rakennettu ympäristö pitää sisällään asumisen, rakennukset, infran eli kadut, tiet ja puistot. Rakennetussa ympäristössä pitää huomioida lähipalvelut, joita ovat mm. peruskoulu, terveyspalvelut, päivähoito, vapaa-ajan mahdollisuudet. Ympäristöön liittyy myös turvallisuus ja liikenneyhteydet. Rakentamisessa pidän tärkeänä, että se on monipuolista, jossa yhdistyy uusi ja vanha. Turun keskustaa pitää kehittää tominnallisuuden kautta. Torin ympäristöön iloa ja elämää.  

Yhdenvertaiset ja toimivat palvelut edellyttävät myös toimivia rakenteita. Yhdenvertaiset palvelut tarkoittaa palveluiden saatavuutta eri alueilla ja eheitä palveluketjuja. Kaikki palveluiden käyttäjät ovat samanarvoisia. Samantapaisissa tapauksissa ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. Toimivuus on sujuvaa palvelun saantia, apua saa oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisy otetaan huomioon. Palvelut ovat arjen turvaa eri-ikäisille asukkaille. Kannatan vahvaa julkista sektoria, jota 3.sektori ja yritykset täydentävät.

Kestävä kehitys on moninainen asia. Ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti. MInulle se on arjen pieniä tekoja:  kierrätystä, työmatkaliikuntaa kävellen tai pyöräillen. Se on kevyen liikenteen väyliä, terveyttä edistäen. Se on myös naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Terveessä ja hyvinvoivassa taloudessa molemmilla on yhtälainen rooli ja toimintaedellytykset.  Minulle on tärkeää yhteisöllisyys sekä hyvä työelämä.

Hyvä arki on turvallinen ja inhimillinen. Mikä on sinulle tärkeää hyvässä arjessa?