21. joulu, 2021

Ajatuksia tulevaan vammaispalvelun osalta

Ystäväni työskentelee vammaispalveluissa ja on tehnyt siellä monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Pyysin häneltä ajatuksia tähän sosiaalipalveluiden kokonaisuuteen ja siitä muodostui näitä ajatelmia. Hyvinvointialueelle siirtyminen ja samaan aikaan valmisteilla oleva vammaispalvelu- ja erityishuoltolain yhdistäminen aikaansaa huolta vammaispalveluiden käyttäjissä ja heidän perheissään. Tämä kuvaa mm sitä, että kehitysvamma-alan asioita hoidetaan muuttuvassa ja epävakaassa ympäristössä. 

Kuntiin on jouduttu ostamaan totutusti erityisosaamista yksityiseltä sektorilta ja kuntayhtymistä sen varmistamiseksi. Erityispalveluiden järjestäminen on aina kallimpaa. Erityispalveluja ovat esimerkiksi kuljetuspalvelu, asunnon muutostyöt tai henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammaisten erityispalveluja ovat mm. asumispalvelu, perhehoito, laitoshoito sekä työ- ja päivätoiminta. Tärkeää on muodostaa toimivia kokonaisuuksia ja jakaa erityisosaamista tuleville hyvinvointialueille tasaisesti. Henkilöstön osaamisesta on pidettävä huolta samalla kuin varmistetaan sen riittävyys. 

Hyvinvointialueiden valtuustoihin tarvitaan myös osaamista erityis- ja vammaispalveluiden hyvän päätöksenteon varmistamiseksi. Päätöksenteon tulee olla sellaista, että se takaa ja mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäisyyden ja osallisuuden yhteiskunnan ja maakunnan täysivaltaisena jäsenenä. 

Palveluiden tulee olla riittäviä, oikein kohdennettuja  ja oikea-aikaisia. Ennaltaehkäisy säästää tai  siirtää kalliita erityispalveluja. Varhainen tuki ennaltaehkäisyn ohella  säästää myös yksilön että yhteiskunnan voimavaroja. Palvelut tulee suunnitella yksilöllisesti ja niiden tulee vastata todellisia tarpeita koko elämän.

Ammattiliitto JHL:lla on opas kehitysvammaalan ammattilaisille, se on päivitetty 2020.